2010-luvulla Suomessa ja muuallakin maailmassa korot ovat olleet selkeästi aikaisempia vuosia ja vuosikymmeniä matalammat. Korkojen määrä elää kuitenkin koko ajan. 90-luvulla lainakorko Suomessa oli korkeimmillaan jopa yli kymmenen prosenttia, nyt se on noin viisi prosenttia.
Luin Kauppalehden uutisen, jossa saksalainen, maailman suurimpiin korkosijoittajiin kuuluva Pimcon salkunhoidosta vastaava johtaja Andrew Bosomworth kertoo hänen näkemyksensä korkojen mahdollisesta ja jo tapahtuvasta noususta tulevina vuosina. Hänen mukaansa tuleva nousuvauhti voi olla kiivasta, mutta vauhti riippuu talouskasvusta ja Euroopan keskuspankin toimista. Bosomworth uskoo, että korkotaso nousisi pahimmillaan samalle tasolle 90-luvun, sekä 2000-luvun alun kanssa. Hän ei pidä todennäköisenä, että korot kuitenkaan nousisvat yhtä korkealle kuin 70- ja 80-luvulla.
Pimcon uskoo, että EKP jatkaa lainanosto-ohjelmansa supistamista, jos talouskasvu jatkuu ennustettua vauhtia. Lainaostoista luopumisen seurauksena olisi euromaiden ja yritysten velkapapereiden korkojen nousu. Tämä olisi ongelma etenkin euroalueen reunamaiden taloudelle, etenkin Italialle, jolle nousevat lainakulut olisivat ongelma. Bosomworth ottaa myös vahvasti kantaa siihen, että hänen mielestään Euroopan Unionilla on kaksi vaihtoehtoa: supistua pienempään ja yhtenäisempään liittoon tai muuttua poliittiseksi ja taloudelliseksi liittovaltioksi.
Vaikka korkojen nouseminen ei olisi Suomessa yhtä iso ongelma kuin esimerkiksi Kreikassa ja Italiassa, vaikuttaisi se silti suurimman osan lainanottoa suunnittelevan, tai lainaa ottaneen elämään. Isoissa, esimerkiksi omakotitalon ostamista tai rakentamista varten otettavissa lainoissa viiden prosentin korkoero saattaa olla jopa kymmeniä tuhansia euroja. Esimerkiksi 300 000 euron lainasta kymmenen prosentin korko olisi 30 000 euroa, viiden prosentin puolet vähemmän, 15 000 euroa.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/1970--ja-80-lukujen-korkotasot-eivat-palaa-mutta-varaudu-korkojen-nousuun/zyVsbX8k
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti